Onni

Onni koostuu elämän pienistä asioista ja päivistä, jotka on ollut superkivoja. Ja tietysti meidän ihanasta 1-vuotiaasta lumipallerosta. Ja siitä, että oon vihdoin kotona Joensuussa. Rakastan mun kotia (ja isii ja äitii, isi ihan soitti jopa asiakseen, että sillä alkaa olla ikävä mua :D )

Tänään on ollut päivä, joka on ollut onnea ja Onnia täynnä - ja kiireitä! Oon ihan sippi puhki poikki, oon koko ajan juossu jossain.

Ja vihdoin mulla on oikea kamera käytössä, vai mites toi kamerapuhelimen 2 megapikselin pro-fiilis?

Aloitetaan eilisestä, jotta voin pohjustaa tätä päivää. Värjäsin eilen mun tyvikasvun (aika kivannäköistä kun parin viikon päästä värjäyksestä lähes vitivalkoinen vaalee tukka rupee puskemaan tyvestä mustaa vasten, nyt muistan miks olin blondi niin kauan ja miks se oli niin vaivatonta) ja voin vannoo et mun päänahka paloi! Lisäks äiti oli järkyttyny mun hiusten huonosta kunnosta ja lupas sponsoroida mulle kunnon tuotteita elvytysprojektia varten. Aamusta siis suunnattiin äitin ja äitin visan kans ostoksille, sain mm.

2 Tigiä yhden hinnalla! Ok ei noi nyt varsinaisesti elvytä mun hiuksia, Masterpiece oli loppu ja halusin kokeilla uutta shampoota- Headshot on tää nimeltään. Ihana tuoksu!

Äiti veti jo eilen niin kovat huolet mun hiuksista, että ostin ruokaostoksilta S-marketista tätä elvytykseks :D

Onks kellään kokemusta? En vakuuttunu hirveesti, mun hiukset ei oikein imeny näitä kunnolla, mutta ainakin vähän kosteutta ja kiiltoa sain tonne risukasaan-eli siis latvaan. Mulla on kaikenlisäks vielä ihan tajuttoman paksut hiukset, oon aina ongelmissa näiden kans!

Lisäks ostin pari settii (4 pakettii, wtf) itselaitettavia muovikynsiä ranskalaisilla manikyyreillä. Tolla hinnalla oisin jo laitattanu uudet geelikynnet mun tutun luona, mutta koitan pärjää näillä taas hetken. Tänään pitää vielä liimailla nuo niitä huomisia häitä varten. Olin lähinnä äitin makutuomarina koko päivän, ja en muistanu, että Joensuunkin kokoisessa kaupungissa saa vierähtämään 5 tuntia kaupungilla. Jossain vaiheessa treffasin myös siskon ja kavereita.

Iltapäivällä käytiin mummon luona ja OMONONMONM saatiin köyhiä ritareita! En ollu syöny niitä vissiin moneen vuoteen. Mummolla nukuin päikkärit, koska viime yönä olin valveilla vielä viideltä aamuyöstä, voin kertoo...ITIKAT.

Ilta oli omistettu Onnille, eli meidän 1-vuotiaalle kuopukselle. Heitin ensin Onnin kanssa lenkin, jonka jälkeen pestiin meidän kirppukasa. Voi sitä lystiä. Onni heittää aina pesun jälkeen hullut hepulit ja pyörii lattioilla ja kieputtaa itseään mattoja vasten.

Mami heitä nyt se pallo!


En mä jaksais poseeraa koko ajan!


Moi mä oon Onni, oon Bichon Frise ja mulla on asiat paremmin kun monella muulla ihmisellä! Äsken söin just naudan paistijauhelihaa kauppahallista!


Onnilla on ehkä maailman hienoin custom made-kaulapanta! Valkeaa nahkaa saleen aidoilla timangeilla! BLING BLING TIL I DIE BIATCH!

Lisäks oon hengaillu ja jammaillu meillä iltaa, löysin ehkä maailman parasta juotavaa! En oo sataprosenttisesti ikinä ollu siiderin enkä oluen ystävä, juon kyllä molempia, mutten niinkään siitä erityisemmin nauttien (mites toi humalahakuisuus) - MUTTA tänään löysin jotain naminamia nimittäin kirsikkaolutta! Se on yhdistelmä sidukkaa ja bissee, muttei kuitenkaan mitään mitä kuvittelette! Helvetin hyvää, saakohan niitä joskus mäyräkoirakoossa? Ipodin pyöriessä sufflella löysin myös mun lukioaikaisen rakkauden :D

Voi luoja et tästä tulee hyvät muistot mieleen! Miten tää vielä löytyykän ipodilta? Mun bravuuri oli jammata aina sen T.I:n räppiosuudet, osasin ne ulkoo ja viihdytin aina kavereita vetämälle ne ihan pokerilla läpi. Oon joskus vissiin ollu vähän nopeempi suustani :D Mut ihan paras sheikkausbiisi! Vieläkin!

Niin hyvää! Alkosta n. 2 € per pullo. Tätä ostin myös huomiseks mukaan lähtemään sinne häihin.

Huomenna tosiaan lähdetään Kuopioon juhlimaan häitä. Innolla odotan, että millaiset häät on luvassa, kuulemma ei mitään perinteitä lähelläkään! Huippua. Ollaan yötä hotelli Puijonsarvessa, jossa on myös samassa yhteydessä Night, eli tutummin Puikkari. Tulee olee siis pitkä ilta, joten piti valita asut ja kengät sen mukaan. Joten kävelin tänään koko pitkän päivän (myös Onnin lenkki mukaanlukien) näillä Dinskon korkkareilla, koska laitan nää huomenna sinne häihin ja muistelin, että viimeks (kun ekan ja silloin manaillen myös vikan kerran) meinasin kuolla näissä kun hippailin niillä baari-illan. Tänään jalat sit tottuikin ihan kivasti! En tiedä, mikä näissä on vikana, kun tekee niin kipeetä. Huono lesti tms?

Rakastan näitä rusetteja!

Ja kuten arvasin, vaihdoin mekkoa jo pari kertaa. Laitan sellaisen maailman yksinkertaisimman mustan silkkimäisen mekon, johon kävin ostamassa tänään kangaskaupasta silkkinauhaa, josta teen rusetin vyötärölle.

Ostin tota nauhaa myös mustana ja valkeena, saa kivan lisän vaikka muihinkin asuihin, tunikoihin yms. Poltin päät sytkärillä kevyesti, niin ei lähde purkautumaan.

Testasin myös vähän tätä meidän kameraa. En oo hirveen vakuuttunut. Kohteena meidän takapihan rehut.

Ja tässä päivän paras kuva:

Toi on meidän Onnin tärkein lelu - nimeltänsä Reetta (älkää kysykö :D). Reetta on ostettu Ikeasta viime kesänä, ja siitä lähtien Onni ja Reetta on ollu erottamattomat. Onni ei suostu nukkumaan ilman sitä, mutta valitettavasti Reetankin täytyy peseytyä silloin tällöin. Onni oli aika traumatisoitunut, kun näki Reetan kuivumassa ko. asennossa. Pelkää raukka varmaan, että joku päivä keksitään kuivattaa sekin pesun jälkeen noin! :D

Huomenna siis suuntana Kuopio! Nyt meen liimailee mun maailman hienoimpia muovikynsiä käteen. Me so glamorous!

Minne ne päivät tosiaan katoaa?

Onpas pari päivää menny ihan koomassa!

Lyhykäisyydessään parin päivän sisään on tapahtunut seuraavaa: (VAROITUS, EDESSÄ SUPERPITKÄ TEKSTIRYÖPYTYS)

-Kesän eka piknikki kaverin kanssa paikallisilla hiekkasärkillä, niin must thing to do-juttu kesäisin! Aika pysähtyy, kesä tuntuu oikeesti kesältä ja eväät maistuu paremmilta kuin kotona. Tuloksena superonnellinen olo! Uimaan uskaltauduin polvia myöten. Oisin kyl käyny dippailee alasti jos ei ois ollu niin paljon väkeä ja lapsia siinä lähellä! Miks kaikki n. alle 5-vuotiaat saa kyllä uida alasti ilman paheksuntaa, muttei esim. yli 20-vuotiaat ILMAN humalatilaa? Unfair!

-Datailua off limits. En oo ikinä ollu näin paljoa koneella. Oon hoitanu kyllä pakolliset kodin ylläpitotehtävät (siivous, pyykit ja paskatiskaus) yllättävän tehokkaasti, samoin kun kuntoilut (tulipahan testattua vuonna 1999 valmistettuja spinning-pyöriä, voin kertoo et jos mä ite insinööräisin pyörän niin sitäkin tulisi parempi...10 vuotta tekee ihmeitä kehityksen saralla), mutta voi hyvä helvetti sentään että alan olla täynnä tätä www-maailmaa. Lisäks tuo toinen puolikas pelaa joka vitun päivä vähintään 5 tuntia pokeria, koska "on mahdollisuus voittaa 5000 dollaria". With all respect, niin ajattelee kaikki ne muut sadat osallistujat. No, kyllä se lupas mulle Guessin uuden laukun, jos voittaa. Valitsin jo etukäteen uuden tulokkaan mun kokoelmaan:


En osaa päättää kumpi on hienompi, vaalee vai tumma. No, haaveina ne varmaan pysyykin.
Ei vaan, go go lucky, hyvin se menee! (Taustalla pyörii jo varmaan toista tuntia vielä kaiken lisäks joku monotooniääninen pokerin opetusvideo).

Hurraa sosiaalinen elämä! (Niin mikä). Onko muitakin jotka on muurautunu neljän seinän sisään? Onneks UV-säteilyä voi saada myös solariumista! Tai voisin vaikka patentoida jonkun systeemin, joka hohtais UV:ta läppärin näytön läpi!!! Oisin jo aikaa sitten muuttunu tummaihoiseks, jos näin ois.

-Leffoja "aivot narikkaan"-osastolta, mm. seuraavat:

17 again

Jos Zac Efron kasvattais massaa n. 20-30 kg lisää niin siitä tulis uus aviomiesehdokas (Sori John Me ja poikaystävä)! Ihku nassu, se karisma ja mitkä taikanakit koripallon kans! Juoni lyhykäsiyydessää: Elämäänsä kyllästynyt 37-vuotias Mike (Matthew Perry) katuu mennyttä
20 vuotta elämässään ja harmittelee 17-vuotiaana tekemiänsä päätöksiä, jolloin hän eli elämänsä parasta aikaa, ja josta eteenpäin kaikki on ollut yhtä alamäkeä. SIMSALABIM Mike saa mahdollisuuden muuttua takaisin 17-vuotiaaksi (Zac Efron) ja korjata virheensä. Ja that's how the story goes. Leffa laitto miettimään, että elämä on tässä ja nyt, pitää tehdä asiat niin ettei tarvitse katua mitään 20 vuoden päästä. Olin minäkin ihan superonnellinen 17-vuotiaana, elämä oli niin erilaista ja jännittävää; aikuisuuden kynnyksellä, mutta kuitenkin melko vapaana velvotteista. Mutta koska you can't be 17 forever, täytyy elämässä mennä eteenpäin ja löytää jokaisesta vuodesta ja elämänvaiheesta se paras pala. Elän tosi onnellista aikaa nyt myös, ja haluan, että sitten esim kymmenen vuoden päästä voin yhtä hymyillen ajatella tämän hetkistä elämää, kuin mitä olen mieltä myös siitä millaista elämä oli esim. 17-vuotiaana. Monesti ihmiset ottaa elämän ihan liian supervakavasti, paahdetaan koulun, töiden ja suorittamisen keskellä monta vuotta sumussa. Totta kai kunnianhimo ja menestyminen on hieno asia, mutta kunhan tavoitteisiin pääsee hymyissä suin. Joko mulla on jäänyt joku Peter Pan-vaihe väälle, mutta mä en ole koskaan ollut superstressaavaa tyyppiä. Kaikella on tarkoitus ja kaikki kyllä järjestyy, pääasia että on onnellinen. Long story short: Live life to the fullest!
Muuta hyvää leffas ei oikein ollutkaan, hyvä että Frendien Chandler eli Matthew Perry on saanu maan jalkojen alle ja jatkanu elämää sarjan jälkeen.

Munkin sydäntä särkee, ettei olla naimisis! Hold on!

Ok tää riittänee tän päivän Zac-annoksesta.

He's just not that into you

Tää leffa tuntui niiiin pitkältä, kaks tuntia vaikkakin aika isojen nimien siivittämänä (Jennifer Aniston, Drew Barrymore, Ben Affleck yms.) ei meinannut kulua millään. Ikuinen kissahiiri-leikki, Naiset ovat Venuksesta, miehet Marsista-farssi taas kiteytettynä elokuvaksi ei silti avannu miesten ajatusmaailmasta yhtään sen enempää kuin muutkaan aihepiirin vastaavat elokuvat. Jos mies ei soita, ei se ole kiinnostunut. Piste. Ellet satu olemaan poikkeus sääntöön. Ja jos mies ei halua naimisiin, voi se silti olla ihan yhtä hyvä tai jopa parempi kuin sohvalla bisseä kittaava aviomies. Kyllä mä silti haluan naimisiin!

Postal

Tästä leffasta ei voi sanoa muuta kuin että WTF? Leffassa kaikki tavoitteli jotain Panonukkeja, ryhmä A rahan takia, ryhmä B niiden sisällä olevien
lintuinfluenssavirusten takia ja väliin mahtui kaikkea mitä vaan voi tuon esiasetelman sisään sulloa. Ja siis komediaksi tätä kutsuttiin. Parasta tässä oli tummaihoinen kyttä, joka mm. tienasi rahaa rullatuoli/vihannes-Harrylla viemällä sen päiviksi kaduille rahakippo kädessä.

Officier John: Greg, I've been doing a lot of research about American Morality. I'm not sure you're doing the right thing with Harry here.
Officer Greg (eli se tykkikyttä): Harry? You know how I met Harry? Me and my dog were hiking in the hills and this fool comes riding down the hill on his bicycle,
hits my dog, flies over the handlebars and breaks his neck.
Officier John: So you took him to the hospital?
Officer Greg: I took my dog to the hospital. Harry? I threw him in the truck and took him home. I mean the motherfucker almost killed my dog.
Officier John: Hm...
Officer Greg: Three days later I came back and Harry was still alive. We've been business-partners ever since. Oh, Harry, it's time to go to work.

Role Models

Kaksi myyntimiestä, Danny ja Wheeler, tuhoavat firman kuormurin energiajuomapäissään. Heidät pidätetään ja oikeus antaa miehille vaihtoehdoiksi vankilan tai 150 tuntia yhteiskuntapalvelua lasten mentorina. Yhden lasten kanssa vietetyn päivän jälkeen vankila ei tunnukaan kovin pahalta ajatukselta. Jos he selviävät ehdonalaisestaan joutumatta vankilaan, maailman huonoimmat roolimallit tulevat todistamaan, että joskus lapsen kasvattamiseen tarvitaan kylähullu.

Eipä tuosta leffasta sen enempiä, ihan perusleffa kategoriassa kertakäyttökamaa.

Voinette arvata mitkä 2 leffaa oli mun valitsemia, ja mitkä 2 poikaystävän? Joopa.

-TV-sarjoihin koukuttumista, uusia suosikkeja mm.

Pariterapiaa / LIV arkisin klo 23 (tää on mun ja poikaystävän suosikki, vaikka se ei suostukaan myöntämään sitä!) Kolme pariskuntaa setvii joka jatkossa suhteensa ongelmia parisuhde- ja seksiterapeutin avulla. Parasta tässä on ne seksisessiot!

Greyn Anatomia / Nelonen arkisin klo 19. Miten oon voinu missata näin loistavan sarjan silloin, kun se aikoinaan alkoi Suomessa? Oon jo harkinnut hankkivani sarjan DVD:t kotiin.

Ellen DeGeneres / LIV ainakin arkisin klo 12. En edes tiedä mitä ihmeellistä tässä on? Sympaattinen ja hyväntahtoinen julkkis, hauskaa läppää.

Jep, mitä mä sanoinkaan siitä Live life to the fullest-jutusta? Tv:n kattominen ja 24/7-dataaminen ajanee asian? Onneks on vaan menossa heinäkuu ja helteet, tuleehan ne joka vuosi...


Tänään tuli myös Nellyn ja Hennesin tilaukset! Supernopeeta. Nellystä tilasin siis harmaan Svea-pipon, ja äkkiseltään se toi mieleen 80-luvun kasaripipot,
joita nykyään näkee lähinnä denoilla ja spurguilla, mutta johtunee myös syystä, että kuulin kesken unien postilaatikon kolahtavan ja tungin pipon päähän
siihen aamulookiin. Vaatii ehkä vähän muuta stailausta. Kivat kulut muuten Nelly.comissa, pipolla oli hintaa 15.90, posti- ja LASKUTUSKULUJA tuli sitten yhteensä 7
euron edestä. Jippii. Hennesin paketti odottaa vielä avaamattoma, lupasin avata sen siskon kans jossa puolet sen vaatteita. Sisko palaa huomenna Suomeen Portugalista 3 viikon lomareissulta. Oon niin kade! Jos se ei tuo tuliaisia, niin en tiedä miten sulatan mm. sen rusketuksen.

Huomenna suuntaan sitten takaisin Joensuuhun, hyppään samaan junaan jolla sisko tulee Helsingistä kaverinsa kanssa kotiin. Viikonlopun ohjelmassa onkin sitten tutun häät. Asukriisi edessä. Valitsin jo yhden mekon ja kengät, mutta ehdin varmaan vielä vaihtaa miljoona kertaa. Häiden jälkeen tuun varmaan samantien takas Lappeenrantaan, ellen sitten lähde jatkamaan vielä Kuopioon kaverin luokse, joka oli mm. Ilosaarirokis meillä majoittumassa. Poikaystävänkin loma loppuu niin se on päivät duunis. Katotaan nyt. Pitäähän mun olla mun kukista olla pitämässä huolta!

Tekee muuten aivan järjettömästi mieli lettuja tai pannareita. Oikeita lettuja on tosin vaan muurikanpohjaletut mökillä, mutta jostain blogista muistan lukeneeni rahkalettujen ohjeet. Onneks oon niin housewife, etten edes omista vehnäjauhoja. Eli haaveilu tämänkin osalta jatkuu.

OMNOMONOMONOM.
Aion kyllä vaatia äitiä tekemään näitä viikonloppuna.
PAKKO.

Tämmöistä tällä kertaa. Jatkan nyt datausta.

My town, my city - JOENSUU

Solutasolla-blogin innoittamana päätin esitellä mun ikioman kotikaupungin - eli Joensuun (kotoisammin Jenssi tai JoenZOO) top 5 - paikat, eli mitkä mulle on sieltä tärkeimpiä, ja joita ulkopaikkakuntalaisille suosittelisin. Joensuu on kaukana idässä (Helsingistä vajaa 500 km, Jyväskylään 250 km, Turkuun 550 km) sijaitseva semmoinen 70 000 ihmisen asuttama kyläpahanen. Nykyäänhän mun kotikaupunkina tosin palvelee Lappeenranta, mutta long live Joensuu in my heart!

Minä lähden Pohjois-Karjalaan 
vaihdan farkut verkkarihousuun 
kotiseudulle Pohjois-Karjalaan 
juon kaljaa auringon nousuun...

Eli tässä teille Joensuun top 5 mun vinkkelistä:

1. Paras ystävien tapaamispaikka ja parhaat kahvit ja kakut!

Tätä virkaa toimittaa Houkutus, joka on joensuulaislähtöinen kahvila - ja konditoriafirma. Houkutuksesta saa maailman parhaita kakkuja ja leivonnaisia kohtuuhintaan. Lukioaikoina Houkutus palveli hyppy- ja lintsaustuntien pakopaikkaa ja siellä tuli istuttua vähintään se 5 tuntia viikkoon. Täältä paikasta tilattiin myös mun ylppäreihin kakut - ja mulle varta vasten oma Sacher-torttu, turpani orja kun olen! Houkutuksen tunnelma voittaa kaikki maailman cafeet.

Kenellä muulle rupee kuola valumaan tätä kattoessa? Ei mulla ainakaan...

2. Paras kesätapahtuma

No siis ei ainakaan Ilosaarirock, vaan kansantanssi- ja kantelefestarit! Tarviiko Ilosaarirockista kertoa sen enempää? Yksi Suomen vanhimmista festareista vetää heinäkuun puolessa välissä Joensuun täyteen väkeä ja paikka herää viikonlopun ajaksi ihan uusiin uomeniin! Ei ne esiintyjät, vaan se fiilis ja ihmiset. Ekan kerran rokkailin vuonna 2004 ja muutaman vuoden tauon jälkeen tänä kesänä räjähti taas. Suosittelen. Muuten en ole festari-ihminen ollenkaan.

3. Juna-asema

Mulla on viha-rakkaussuhde rautatieasemaan. Oon viimeisen vuoden aikana ollu aina lähdössä tai tulossa jostakin, ja aiheesta riippuen tuolla on saanut aina kyyneleitä vierittää. On ollu kiva lähteä, mutta haikeaa tulla takaisin, ja nyt kun en siellä enää asu, niin tilanne on kääntyny toisinpäin. On ihana tulla Joensuuhun - kotiin - mutta sitäkin haikeampaa lähteä sieltä pois. Niin paljon tunteita! Lisäksi Joensuun asema on ihanan vanha ja tunnelmallinen, vaikka asema onkin aika merkittävä lähtö- ja päätepysäkki Helsinki-Joensuu akselilla. Tästä on ihana lähteä kävelemään (yeah right when do i EVER walk) Itäsiltaa pitkin joen yli keskustaan.

4. Paras liikuntapaikka

Yliopiston lähellä, Areenan kupeessa oleva Vesikko, eli kaupungin kolmesta uimahallista se paras, on palvellut mua jo yli kymmenen vuotta. Silloin kun itse uin, ja kun loppuajat Joensuussa valmensin uimareita, vietin parhaillaan semmosia 30 tunnin putkia koulun ja muiden töiden ohella täällä. Mulla oli monta vuotta viikkoja, että olin jokaikinen päivä Vesikossa maanantaista sunnuntaihin. Miten johonkin uimahalliinkin voi olla niin vahva tunneside?! Ja miten oon voinu irrottautua niistä kuvioista? Vesikossa siis kuitenkin kuntosali, aerobic-sali jumppineen ja iso allasalue jossa aaltoallas, liukumäki, lasten allas, hyppyallas 3 metriin saakka ja 25 m uima-allas. Ja parhaat työkaverit!

5. Ette ikinä arvaa - Joensuun paras kansanravintola

Arvoin pitkään Joensuun 3 yökerhon (Gigglin Marlin, Bepop ja Night) ja muutaman juottolan (onko niitä muita edes kun Jetti eli Jet Set Bar) ja päätin valita ne mun kaks suosikkia joissa käyn, tai tuli aikoinaan käytyä paljon.

Bepopissa, joka lienee Joensuun suosituin yökerho on tullu jorailtua miljoonia kertoja, varsinkin silloin kun asuin Isossa Myyssä (kauppakeskus) ja matkaa tähän kansanravintolaan oli huimat 100 metriä. Täällä opin tanssimaan (yeah right), juomaan (en ainakaan kohtuudella) ja tutustuin paljon kavereihin, joita näkee vain ja ainoastaan Popissa. Popin tunnelmaa ei voi kuvata paremmin:

Minä tutulle: Ai moi, siekin oot täällä!
Tuttu: Ainahan mie oon täällä kun tää paska on auki.

Popin tunnusmerkkejä onkin tajuttomat pääsymaksut, virtsalle haisevat vessat joiden viehko hajuvana kantautuu n. klo yhden jälkeen tanssilattialle asti ja hikiset drinkkien hinnat, joita aamulla katuu ja miettii että mitähän sitä taas ajatteli. Onneks humalassa oon aina miljonääri!
Popista löytyy Suomirock-puoli stripparitankoineen (en oo kokeillu ikinä, enpä) ja ite jorauspuoli. Popissa soi aina tykki musa, pusuja sille deejiille!

Tuolla aina joraan ihan kymmenen lasissa!

Toinen suosikkini, eli Jetti eli Jet Set Bar, on pienempi kuin mun olkkari, mutta sitäkin ihanampi! Jetti tunnetaan urheiluhenkisten ihmiset paikkana, jossa siis aina jääkiekkoilijat (Huom Joensuustahan tulee maailman paras Mestis-joukkue eli Jokipojat), pesiksen pelaajat, säbääjät ja muuten vaan kaikki jotka voi sanoo et harrasti vuonna 0 kuviokelluntaa. Jetissä on isot screenit matseille, Texas Hold em iltoja (oonko kertonu et oon pokeris voittanu 1000 e?), ja muuten vaan normiperjantai - ja lauantai-iltoja jolloin viina virtaa. Viime vuonna tunntetuksi tuli myös naamantait eli maanantait, jolloin vedettiin Jetin yhden työntekijän ja myös ystävän kanssa hirveitä peltejä henkilökuntahinnoilla. Voi voi. Forever in my heart. Jetin omistuksessa on myös kesäisin satamaan rantautuva kuunari Elina, jossa Jetin tunnelma on hajautettu tämän laiva-aluksen kannelle live-esiintyjien siivittämänä. Viime vuonna esim 51 koodia oli aika kova sana!Miks Jetistä ei löydy blogiystävällisiä kuvia? Koska se on räkälä? Ihana se silti on <3

Tässä siis minun Joensuuni, ja voin kertoa että ikävä tuli tätä kirjoittaessa! Onneks jo ens viikolla ainoaan ja oikeaan kotiin!

Back to pissismi

OK NYT ON PAKKO LOPETTAA BLOGIEN LUKEMINEN FOR REAL!

Svea-pipoja on hihkutettu joka paikassa, ja oon aina ollu sitä mieltä että ne on OIKEESTI kivannäkösiä, en oo vaan voinu kuvitella sillon ku mulla oli vaaleet hiukset...Mutta nyt mustahiuksisena aloin himoitsemaan pinkkiä Sveaa, mutta koska netin ihmemaailmasta ei semmoista löytyny, enkä usko Lappeenrannasta niitä löytyvän, klikkailin itseni Nelly.comiin ja tilasin kotiin harmaana sen. Olin muuten luvannu itselleni käsi sydämmellä, että Nellyyn en sekaannu...Ja pidin lupauksen puoliksi, koska en tilannu mitään muuta kuin sen pipon! Hyvä Laura!

Eli Svea-pipo Nelly.com / 15.90 €

Poikaystävän ilme oli aika priceless, kun näytin mitä tilasin. Silmät heitti ainakin sen 360 astetta. Mut onhan toi nyt ihan helvetin hieno! Bad hair dayta ja rentoja päiviä varten!

Ja kävin tsekkaa H&M-tilauksen tilanteenkin, ja se on jo pakkautettavan! Ihanan nopeaa toimintaa, kerrankin siellä oli sellaisia vaatteita mulla tilauksessa, joita oli heti varastossa ja saan jo hyvällä tuurilla jossen perjantaina niin ens viikon alussa uudet vauvat kotiin. Voi että miten tavara tekeekään mut onnelliseks!

Nyt vaikenen.

Ninjasyksy

Ei pitäis seurata muiden blogeja niin säästyis rahaa, koska en käytännössä ollu nyt minkään uuden tarpeessa! Muutaman blogin innoittamana eksyin Henkka&Maukan sivuille maailman aidoimpien Uggejen perässä; lastenosastolta tarttuikin sitten molemmat värit mukaan. Uggeista muuten, että ostin joskus lukiossa DinSkosta sellaiset überfeikit Uggit, ruskeena jotka hajos jo ekas talves ku ravasin abivuoden lopun jossain Juicy Couturen veluurihousuis ja niis feikkiuggeis (kuka jaksaa enää sillon panostaa pukeutumiseen haloo) ja vannoin, että vielä ostan aidot ja oikeet! Viime syksynä löysin yllättäen Joensuun kokoisesta kaupungista aitoa Uggei, liekö itänaapureiden takia vai miksi, mutta ostin suolaseen hintaan mustat aidot ihanat aussibuutsit ja en oo käyttäny niitä ku ehkä 5 kertaa! Elämän ironiaa et halpikset käyttää puhki mut sit se hiipuu. Ja todennäköisesti samoin käy noille HenkkaMaukan popoille, et hiihdän niissä koko ens syksyn ja talven. Hohhoijaa!

Molemmat 14.95 € / H&M Lastenosasto

Sitten koska oon selvästi alitajuisesti niin ninja niin tilasin huomaamatta suurimman osan vaatteista mustana! Käytän paljon mustaa, tosin Gina Tricot on varmaan ainoo mesta mistä ostan myös värikkäitä vaatteita (jos niiden ne perustopit lasketaan :D )

Ihan paras perusneule esim niiden toppien kans! 19.95 €

Tilasin tän myös harmaana. Toi materiaali sai mut vähän epäröimään kiitos taas muiden blogien, mut katotaan mitä sieltä nyt tulee. Tää oli kans muistaakseni 19.95 €

Rakastan näitä paitoja, joissa on toi resori ja lepakkohihat. Mulla on tää mustana ja Ginalta löytyy pari tän tyylistä kans. Kivat esim legginssien kans, ja syksymmästä menee saappaidenkin kans. 19.95 € (miten kaikki on ollu tähän mennes ton verran :D)

No ei tuolta nyt loppujen lopuksi edes paljoo tarttunu ostoskoriin, siskon tilauksia taiskin olla enemmän. Oon vaan nykysin ihan superhuono löytämään Hennesiltä mitään, itse kaupassa käyn ehkä pari kertaa vuoteen ja nettikauppakin on nykyään mustalla listalla kun häviää lähes aina se oikeen rahan taju kun klikkailee. Vannon ikuista rakkautta Gina Tricotille! <3

Miten on muuten mahdollista, että heinäkuussa voi olla jo näin syksyfiilis? Joko ne on nää syyskuvastot sun muut, pimenevät illat tai muuten vaan lähestyvä koulunalku. Pitäis nyt vielä ottaa lomasta kaikki irti ja olla valittamatta liiasta vapaa-ajasta! Tän kesän ohjelmaan kuuluu ainakin vielä pari reissua Joensuussa (sisko tulee takas Portugalista!) ja tuttujen häät Kuopiossa. Kaikki extempore-tempaukset on kans tervetulleita!

Väsyttää aivan törkeesti, kävin eilen nukkumaan miljoonien ajatuksien siivittämänä vasta joskus neljältä ja herätyshän oli jo klo 0900. Torkutin kymppiin, ja vannon et väsymys vaan lisääntyi. Kun oon väsyny, mulla on huono olo, ihan kun ois joku oksennustauti tai vastaava ja silmät turpoo ja piilarit kaivaa ja kaikki vaan hyppii silmille! Nyt pyhitän illan Greyn Anatomian odottamiselle (miten oon voinu aiemmin missata näin loistavan sarjan) ja kiukkuilulle! Mun piti linkittää tähän mun aviomieheltä matskua, jonka tahtiin eilen nukahdin (John ME!), mutta koska Youtube ei ole samaa mieltä, niin tässä sitten mun kiukkumusiikkia:

Joraamista ja joogaa

Joskus on viikkoja, jotka menee yhtä nopeasti kuin yksi päivä, ja sitten on päiviä, jotka tuntuvat kestoltaan yhdeltä kokonaiselta viikolta...Viime viikko oli sitten näitä, jotka meni ohi päivän nopeudella. Viime viikon maanantaina suunnattiin siis Tampereelle parin päivän minilomalle, tarkoituksena vaan nollata ja vaihtaa maisemia.

Tampere on mulle ihan tuntematon kaupunki sinäänsä em. pikavisiitteja lukuunottamatta.
Ylistän paikkaa etenkin Finlaysonin alueen tarjonnasta! Maanantaina käytiin pienen shoppailukierroksen jälkeen nauramassa räkäisesti Brünolle, joka odotusten mukaisesti oli ehkä tän vuoden paras leffauutuus! Sasha Cohen on kyllä ihan pimee heppu, ei voi muuta todeta.

Tyypillinen amerikkalainen nimi...Eli OJ ja Brüno :D

Leffan jälkeen käytiin kulinaristimatkalla Plevnassa, jossa safka ja oluet teki kauppansa! Tää oli niin mums, että eksyttiin sinne myös tiistain shoppailureissun jälkeen illaks.

Shoppailuista sen verran, että enitenhän odotin taas mun rakkautta, eli Ginaa, josta sitten haalinkin tavaraa tilin tyhjentämisen merkeissä. Odotin, että alet olis tyhjentäny koko paikan jo kokonaan, mut löyty vielä ihania ylläreitä. Kartutin mun GT-toppikokoelmaa parilla uudella topilla, uusilla wetlookeilla x2, farkkutakki/jakku-tsydeemillä, kauluspaitamaisella tunikalla ja perustunikalla, joita saa kaikissa perusväreissä. Kuvaa tulossa myöhemmin!

Tampereelta kotiuduttua ehdin pestä pyykit ja kastella mun murheenkryyni-yrtit kunnes otettiin nokka kohti Joensuusta Ilosaarirockin merkeissä. Torstaina mentiin eka kuitenkin meidän mökille, jossa kävin jo toistamiseen tänä kesänä uimassa, oon niin hurja. Perjantaina sitten pamautettiin rokit käyntiin, ja pe-su muistikortilla ei hirveesti sitä tavaraa olekaan. Bändit ei jaksanu hirveesti innostaa, kosteat janonkartuttajat sitäkin enemmän. Viihdyttiin enimmäkseen meidän porukoiden luona tuttujen pariskuntien kanssa ja muutamaan otteeseen myös leirintäalueen puolella. Onneks Ilosaarirokki on vaan kerran vuoteen!

Nyt taas kotona Lappeenrannassa, arki iskee niin in my face sellaisella volyymilla ettei tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Ihan kauhea koomatila vieläkin päällä, alotin tätäkin entryä tekemään x miljoona, ja voimat ehtyi joka kerta. Silti edessä olis pyykkiurakkaa, siivoamista ja arkeen paluuta kuntoilujen kera (vai mites toi festariviikonlopun ruokailu ja liikunta?). Seuraava postaus sitten höystetään taas kuvilla ja ah-niin-nokkelilla lausahduksilla...not. No, onhan mulla kuvaa tosin viikonlopun liikuntaharjotteista. En tienny, että oon joogaexpertti.

To the moon and back

En saanu viimeyönä unta ollenkaan! En tiedä onko syynä se, et oon koko viikon käyny nukkumaan vasta kahden jälkeen, saanu unen vasta aamusta ja noussu ylös puolenpäivän jälkeen. Kauhee kierre! Katoin puol neljältä jotain chättiä ja voi luoja, että ihmiset suostuu tekee vaikka mitä työpaikan ja palkan eteen! Chät-juontajan ura on niin vedetty yli mun jopa "viimeisessä-hätätilassa-cv-tonne"-listalta. Aamulla taas jostain ihme syystä hyppäsin jo ysiltä ylös ja kävin ystävämme Kelan kanssa vääntöä opintotuista pari tuntia. Ihanaa.

EN taipunu päiväuninen tahtoon, vaan ajattelin fiksata unirytmin kuntoon. Varasin aamusta ma-ke huoneen hotellista Tampereelta pieneen kesälomareissuun ja päivitin mun Tampere-tietämystä kauppojen osalta. Ginalla räjähtää ainakin, nettikaupassa meinasin haljeta odotuksesta. Loppuviikosta suuntaankin sit takas Pohjois-Karjalaan Ilosaarirockin merkeissä! Ens viikko suht buukattu siis, awesome! Nämä reissut siis toteutuu poikaystävän kanssa.


Sillon muuton jälkeen löysin rakkauteni eli sykemittarin uusiks ja tänään heitin 45 minsaa pitkin Lappeenrantaa aveccina pyörä ja sykemittari. Syke hyppi niin isoa sahaa et siinä on pakko olla vikaa. Tai sit oon vampyyri (vihdoin! Edward here i am onmonomo<3) kun ylämäessä syke pamppailee rauhaisaa 90 biittiä per min. Ipodiin latasin lenkkiä varten mun uuden tulevan aviomiehen eli John ME:n plätyn. I love it! Itunes kertoo, että oon tässä repeatilla väsyttäny mun kultaa jo 124 kertaa Love is My Drug-biisin osalta!

Tän päivän Laura Soppanainen - jaksossa valmistui pinaattivelli, joka on mun aivan top 10 absolute favourite-safkoista. En oo ikinä ymmärtäny niitä, joilla on jotain pelkotiloja kyseisestä gourmee-liemestä.

Esteettinen esillepano on bravuurini...Not in this world.

Tänään tajusin, että on perjantai. Perjantai, ja oon himassa! En ees karannu Joensuuhun! Oon niin aikuinen ja ylpee itsestäni. Hieman kyllä odotan koulun alkua (lue: hirttäydyn pian tänne, äiti soita talkkarille jos en vastaile puhelimeen), että sosiaalinen verkosto ylettyisi muuallekin kuin tuohon poikkikseen, oon vaan tottunu et on aina jotain tekemistä, vaikkei se sen ihmeempää olisikaan kuin siskon kanssa hengailua. Olin jo niin kahden vaiheilla kun samainen sisko soitteli ja kyseli "tää on niin vuoden tärkein juhla"-tapahtumaan, jotka sillä on siis joka viikonloppu. Läläläläläää muumioidun mieluummin. Ja kuvaan mun pinaattivelliä. Right. Excuse me while i kill myself.

Loppuun siis vähän lovea

The principle of nature is true, but it's a cruel world

Menee vielä vähän sotimiseks tän Bloggerin kans, taistelin eilen ton tekstin kanssa niin, että sieltä putos joka kerta toi maininta hiusvärien ostamisesta x tsiljoona. Näköjään mun ekskursiokertomus paikallisesta spinningistäkin on kadonnut, mutta onneks tänään reidet muistutti, että eilen on jotain tehty. Oonkohan ennen ollu 24/7 niin tukossa, ettei lihassärkyä erottanut enää normiarjesta, kun nykyään spinning sinne tänne pari kertaa viikossa muistuttaa seuraavat kaks päivää mua portaiden alastuloissa ja oikeastaan ihan missä tahansa asennossa, että jotain on tullu tehtyä? Vedin siis ennen työkseni jumppia ja vastaavia ihan suht ahkeran tahtiin. No, onneks vanhuus ei tule yksin!

Eilisen naurut sain The Hangover eli Kauhea Kankkunen leffasta (jep, mitä juntimpi komedia, sen paremmin uppoo mun katoaviin aivosoluihin), ja suosittelen kyllä!

Seuraavaks haluan kattoa Sasha Baron Cohenin Brüno-leffan, voiko sille olla nauramatta? Tää kysymys koski nyt niitä jotka liittyy mun kans "Ei-enää-anonyymit-älykkyyosamäärä-alle-100"-kerhoon.

Sain muuten palautettua ne mun itkuparkuraivari-verhot, otin suosiolla rahat takas ja shoppaan jostain Ikeasta tarpeeks pitkät (ihan sama vaikka 4 metriä pitkät) peitot/lakant/jätesäkit, vihaan vaan kun asiat ei onnistu! Tykkäisin sisustaa, jos vaan konkurssi ja sommittelusilmä suostuis yhteistyöhön muhun visioiden kanssa, todennäköisesti ei siis ikinä. Mun entinen kämppä Joensuussa oli aivan unelma, kun olin saanu remonttivaiheessa päättää millaset pinnat ja yms sellaiset sinne tulee. Kodiltahan se ei oikein tuntunut kun olo oli kuin jossain asuntomarkkinoiden kiiltokuvakodissa, mutta toisaalta vuokrakämpät on aina vuokrakämppiä. Tää nykyinen sentäs tuntuu mukavalta, vaikka moni paikka vielä vaatis silausta (lue: Markoa Innosta).

Tänään aion vielä käydä rääkkäämäs reisiä vielä vähän lisää, käydä suosiolla ostamassa ne pirun Twilight-kirjat ja pestä pyykkiä. Todennäköisesti onnistun toteuttamaan noista yhden tai jos oikein tsemppaan niin kaksi pois listalta. Mites tää loma-ahkeruus...

Rakastuin tähän The Gossipin biisiin, josta toi otsikko on repäisty!

The unbearable lightness of being

Tulin maanantaina takas Lappeeseen, ja voi luoja, että tää lomailu alkaa ottamaan kupoliin! Anteeks kaikille niille jotka odottaa lomaansa kuin kuuta nousevaa, mutta tekemättömyyskin alkaa riipimään! Tilanne on vaan se, että ajattelin kerätä lomaa henkipankkiin, koska sitten kun koulu elokuussa alkaa, voi seuraavat kunnon lomat olla tiukilla. Ja pari viimeistä vuotta kolmen työpaikan kourissa vei mehut niin, että vieläkin puistatuttaa.

Mamman eväspaketin (lihapullia, sämpylöitä ja korvapuusteja) siivittämänä tulin mun hiljaiseen ja sikakuumaan kämppään pelastamaan mun kukkia, jotka lähinnä näytti tältä:

Ja ps. Mun Canon EOS 400D kamerana toimii siis mun nokialaisen maailman paras 200 megapikselin (2 siis) kamera koska mun ja siskon yhteinen valokuva-apparaatti on Joensuussa.

Kukista anyway, kun muutin tänne, parvekekukat oli ihan ehdoton must, vaikka oon edellisessä asunnossa tappanu n. parin sadan euron edestä niitä. Voi voi. Suutarin lapsella ei oo kenkiä, äiti on siis hullu puutarhan harrastaja.

Nää pari päivää on menny täysin koomassa, eilen kävin ostamassa verhot, koska edellisen kämpän paneeliverhot jäi täällä uudessa puolitankoon. Hemtexillä oli joku alemyynti, ja ajattelin että 240 cm pitkä verho riittää. Ei se, että en tiennyt millainen kuosi verhossa on kokonaisuudessaan, paitsi mitä nyt muovin takaa pilkisti, eikä se, että "pääverho" oli n. 20 cm lyhyt, mutta se, että toiset oli vielä toiset 20 cm eli 40 cm lyhyet laitto sellaisen itkeäkö vaiko nauraa-hysterian partaalle.

Onneks noissa on palautusoikeus, niin saan jos nyt oikean pituiset, niin myös vähän asiallisemmat kuosit..vai mites noi siluettikuvat miehestä :D

Tänään heräsin vasta joskus kolmen jälkeen ja sen jälkeen raahauduin hankkimaan paikallista kirjastokorttia. Vannoin itselleni kautta kiven ja kannon, että nyt en anna laiskuuden kostautua...Joensuussa laiskuuden hinnaksi jäi joku 70-80 € maksamattomia myöhästymissakkoja (sori kirjastotädit). Yritin spotata Twilight seriesin kirjoja, mutta yllärillä jonot oli aika pitkät. Onneks voin siis siirtää tätä lukemismaniaa taas myöhemmäks, viimeks tosiaan lukiossa tainnu v. 2007 lukea jotain. Aina on internet!

Kävin myös kaupan kautta alemyyneissä, ja mukaan tarttui parin hiusvärin mukaan myös Tigin ikuisuusrakkaus eli Spoil Me. Olen muuten ollut viimeisintä kuukautta lukuunottamatta koko ikäni hunajanvaaleiden hiusten kantaja, kunnes päätin, että nyt muuten jokotai-mennään ja värjäsin kaikille kertomatta hiukset luottokampaajan tuolissa tummanruskeiksi. Mikäänhän ei riitä, joten siirryin nyt väriin number uno eli musta. Itkeäkö vaiko nauraa-hysteriaa aiheuttaa myös tämä tukkarumba; se, että se ihanan hunajanvaalean pehkon tyvi piilotettiin köyhensi mua aina vajaalla satasen lystihinnalla, häviää vähän tälle kotivärjäyksen hinnalle. OK, im no professional, mutta näillä tummilla sävyillä ei voi oikein mennä pieleen. Muutoin diggailen mustasta mielettömästi!

Tänään ei ole tiettävästi ohjelmassa enää yhtikäs mitään! Ajattelin fiksailla mun geelikynsiä, eli siis ottaa ne pois, koska mun kynsienkasvuvauhdilla (onko toi ees yhdyssana) 3 viikkoa ja kynnet on mennyttä. Olin koko viime vuoden auttamattomassa koukussa, ja nyt lupasin itselleni, että yks kerta sinne tänne. En aio siis enää huollattaa vaikka miten tekis mieli.

Mites tää awesome tarkennus?

Loppuun haluan vielä heittää mun (tai nykyään mun ja isin&äitin yhteishuoltajuuden omistajana) 1-vuotiaan Onni-vauvan turvin ihania kesäterveisiä kaikille ja tsempata vielä lomia ja muita varten!

Lookout Weekend

Tulin Joensuuhun viikonlopuks kun Lappeenrannassa loppui tekeminen kesken. 28,5 neliöitä ja neljä seinää vs. koti, kaverit, Onni ja täys jääkaappi... ;D Mietinpä kauan.

Perjantaina vietin mun 2 vuotta nuoremman siskon kanssa päivää, Joensuun keskusta oli nopeesti pyöritty ympäri, ja illaks mentiin meidän periaatteessa yhteisen kaverin luokse juhlimaan tupareita. Hikinen ja tiivis tunnelma 24 neliön yksiössä noin 24 vieraan kanssa ei hirveen kauan jaksanu mua innostaa vaan hiivin kotiin jo hyvissä ajoin. Äiti, iskä ja koiravauva oli mökillä, joten sain nauttia meidän linnasta ihan yksin! Tosin jossain vaiheessa mua pelotti jo ihan hulluna ja kaduin päätöstä etten lähteny tupariseurueen jatkoks ja jääny sinne kaverille yöks.

Lauantaista ei ole muuta mainittavan arvoista, paitsi että näin mun ikuisuusrakkauden eli MAMBAN Kiteen Pajarinhovissa, jonne siis lähdin ihan tarkoituksella fanittamaan Danger Teroa eli Tero Vaaraa. Intensiivisen ja rakkauden siivittämän keikan jälkeen menin mökille nukkumaan ihania unia ja tänään väsymys on kostautunut lukuisien päiväunien merkeissä, eikä se tästä iltaa kohti kohene.

Huomenna suuntaan takaisin kohti Etelä-Karjalaa ja Lappeenrantaa, katsotaan mitä siellä keksitään.

Nyt ryhdyn perehtymään syvällisemmin html-maailmaan ja ulkoasuun, kuvatkin olis varmaan ihan kivoja!

Ja ettei kukaan jää kylmäksi, tämän jälkeen kaikki ovat vähintääkin liekeissä...

Mamba - Älä jätä minua

Popping the blog cherry

Siirsin mun blogin tuolta Livejournalin puolelta Bloggeriin, koska Livejournal alkoi olemaan kaatopaikka kaikelle shaisselle ja aattelin coming cleania että voisin kirjoittaa viimein julkista päikkäriä vähän kevyemmillä aiheilla höystettynä. Sitä paitsi kaikki mun stalkkauksen kohteet löytyvät täältä Bloggerin puolelta, ja lienee helpompaa seurata tätä lukuista joukkoa omien tunnusten alta (anonyymit blogiaddiktit, käsi ylös, i surrender)

Ulkoasua ja bannereita tuun kikkailemaan, kunhan vähän kaivan mun ruosteisia HTML-taitoja muistin romukopasta esiin, mutta ne ovat toistaiseksi toissijaisia seikkoja. Pääasiahan mulla on tää blogailu ja teksti, jota muuten riittää (Livejournalin puolen porukka tietänee mitä tarkoitan)!

Here we go,
oon siis parikymppinen pentu, kotoisin Joensuusta, nykyinen residenssi Lappeenranta, jonne muutin syksyllä alkavan koulun takia. Intohimoina DATAILU of course, tilin miinuskannan kasvatus shoppailulla, Onni-koirahauvan hemmottelu silloin kun kotona olen, ylenpalttinen höpöttäminen on- ja offline, uutiset (oon oikeesti ihan uutisnarkki), kavereiden kanssa henkailu ja kotona hömppäily. Entinen työnarkomaani, nykyinen laittoman pitkän kesälomasta nautiskelija. Joko musta saa jonkunmoisen kuvan millainen olen?